Ruosteinen takarauta

Irwin Goodman aikanaan lauloi, että ”raha ratkaisee.” Irwin lauloi paljon muutakin hyvää ja ajankohtaista. Itse hän valitettavasti kaatui ennenaikaisesti vanhaan vitsaukseen (lue – viina).

Takarauta pääsi itseään parempaan seuraan, porukkaan, jossa raha hoitaa vallankäytön. Juttua kuunnellessa jäi vaivaamaan tämä logiikka rahan voimasta.

Paljon on asiasta lausuttu aikojen kuluessa: ”Seteliselkärankaiset” – kutsui aikanaan Veikko Vennamo rötösherroja, jotka lahjuksilla saatiin tekemään haluttuja poliittisia päätöksiä. ”Lantti kirstuun kilahtaa, sielu taivaaseen vilahtaa” – oli katolisen kirkon hajoamisen lähtölaukaus. Luther lähti uudistamaan kirkon systeemiä. Parempiosaiset kun uskoivat pääsevänsä rahalla taivaaseen. ”money, money, money” – its a rich mans’s world – totesi laulu– ja soitinyhtye Abba.

Vuonna 2005 Nokia Oy:n liikevaihto oli 34 Miljardia EUR ja yhtiötä valittiin johtamaan joku Porilaislähtöinen juristi, Kallasvuo. Yhtiön tuotekehitysbudjetti oli miljardeja ja Kallasvuon palkkakin varmaan samaa luokkaa. Mutta kysyikö kukaan, että tajuaako Kallasvuo mitään busineksesta? Olli-Pekan aikana meni hiukan ohi megatrendejä. Vaikkapa "iPhone" ja "Facebook" esimerkkeinä. Tuo Facebook - Zuckelberg, muuten tienaa yhtiön pörssiin listautumisessa 27 Miljardia Taalaa. Se – on aika paljon rahaa.  Mutta vuonna 2005 , Martinilla ei ollut rahaa, mutta oli idea. Olli-Pekalla taas oli rahaa, muttei mitään ajatusta.

Mitä tällä jääkiekon kanssa tekemistä on ? No ei varsinaisesti olekaan. Paitsi toisessa yhteydessä takarauta yhdisteli asioita. Ilveksen jääkiekkojoukkueen maalivahti – Vesa Toskala – antoi haastattelukommentin, että ei tämmöisellä porukalla pelata voi, kun on niin huonot palkatkin. Hyvin pelaaminen hyvin on siis palkkojen summa. Tai siis, jos maksetaan paljon niin pelataan kunnolla.  Jääkiekkomailmassa lätkäjargoni on, että ”ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa” – No tässä on kyllä jotain järkeä. Paitsi, että yleensä nämä maksajat ovat kyllä täysiä Taunoja, sekä jääkiekossa, että elektroniikka busineksessa.

Takarauta tutkii asiaa syvemmältä. Liigajoukkueiden palkkabudjetit tälle vuodelle ovat tällä kaudella välillä 2 900 000 EUR – 1 200 000 EUR. Palkkakärjen muodostavat tietysti Helsingin IFK ja Jokerit. Ja hännän huippuna tulee – kuinkas muuten Lappeenrannan Saipa. Matemaattisesti laskettuna HIFK maksaa noin 90 000 EUR vuosipalkkaa ja Saipa 40 000 EUR / vuosi / pelaaja. Tampereen Ilves maksaa pelaajilleen tiettävästi noin 1 600 000 ja Tappara 1 900 000 EUR ja ovat maksukyvyn kannalta loppupäässä.

No – häntäpäässä ovat urheilullisestikin, mutta onko se lopuksi koko totuus. Ässät esim. operoi samanlaisella budjetilla kuin Tappara, mutta liigan kärkipäässä. Jokerithan yrittivät aikaisemmin vuosikausia ratkaista mestaruuksia, palkkaamalla toinen toistaan kalliimpia säveltäjiä, mutta kehnoin tuloksin. Nyt on Virmasen Masan aika ohi, ja Jokereissakin puhaltavat uudet tuulet.

Mitä rahalla on sitten Tampereelle saatu? Erittäin hyvä kysymys. Tappara osti säkillisen alikokoisia tusinamiehiä, joista takarauta jo syksyllä kertoi. Tappara korjasi sitten touhujaan palkkamalla valmentajan, joka heitti tarpeettomat pikkumiehet pihalle. Enää ei ole kuin "pizza" Pekkala ja Männikkö turhista jäljellä, mutta ei kai niitä kukaan huolinu.

Ilves osti kesällä profiilipelaajia. Analysoidaanpa vähän. Luukun suulta jo usean vuoden ajan pois ollut Toskalan Vesku, ei ole pystynyt pelaamaan kuin 15 peliä, joista 12 on päättynyt tappioon. Vesku on ollut loukkaantunut. Nii-iin. Eikös Vesku ole ollut loukkaantuneena jo monta vuotta. Luuliko joku siis, että Vesku pelastaa Tampereen Ilveksen. Toinen tapaus - Järventien Martti – sateentekijä – änärissäkin peräti 1 peli. Jaaha - 1976 syntynyt, 36 v, jo vuonna 1995 liigaa pelannut vahvistus on nyt tehotilastossa -15, ja pelaa lähes 25 minuuttia / peli. Toisin sanoen, joillekin muulle jää yhteensä 35 minuuttia / peli, se on ehkä olennaista.  Puolustajapari Niko Peltola – Jyrki Jokipakka – pärjäsi vallan mainiosti viime keväänä kaikkia liigajoukkueita vastaan. Se vaan ei riittänyt. Syksyn kaksikko istui villassa tai kommutoivat Lempäälän ja Hakan väliä. Vaikea on uskoa, että he olisivat palkkahaitarin yläpäässä. Mutta pelaamaan he pystyivät, sen he ovat todistaneet, mutta eivät päässeet.

Rahan ratkaiseva osuus – ontuu – on Takaraudan lyhyen oppimäärän loppupäätelmä.  Kuka uskaltaisi tehdä asioita toisin. Ratkaisisi asioita ideoilla? Älykkyydellä ? Innovaatiolla ? Strategialla ? Ne voisivat olla menestyskonsepteja jääkiekossakin.

Arkisiin aherruksiin. Takarauta laittaa taas lapaa jäähän ulkokentillä. Takakulmasta yläpönttöön - ku Granlundiki sano, että läheltä ylös. Lunta on kentällä saman verran kun viime vuonna – noin 5 senttiä, kun kaupungin mies ei työpäivän aikana kerkee auramaan jäätä puhtaaksi.

ps.
HIFKin miähet eivät tunnetusti käytä milloinkaan pitkiä kalsareita, mutta nyt menee talviklassikossa vähän vaikeaksi. Olympiastadionille on luvattu -15 ja 7 m/s tuulta mereltä päin. Takarauta tietää Helsingin. Silloin on TODELLA kylmä. Saas nähdä – murretaanko HIFK brändi vai jäätyykö HIFKin miehiltä _ _ _ _ _. Siitä kuullaan.

pss.
Popedaki sen sano jo aikanaan: ”Niin no joo kukaties - mää ja tapparan miäs – mehän mentiin aarrejahtiin. Ja suututtiin kun juututtiin Ilveksen maalivahtiin, Me mentiin Hervantaan ja Ikuriin ja Hirveet siirtosummat ryypättiin”

**********************************************************************

Tapaninpäivä oli se odotettu U20 maajoukkueen MM-kisojen avaus. Kotimainen ja ennätyksellinen syysyrsky ulvoi takaraudan korvissa, kun U20 aloitti selviytymistaistelunsa Rexall – Placen areenalla. Myrsky taisi sekoittaa maajoukkueenkin pasmat, mutta se myrsky oli kanadalaista alkuperää. Pahimmat ennusmerkit kävivät toteen. Ei pärjätty millään osa-alueella.

Ei oltu valmiina peliin !
Lähdetäänpä ottelun lopusta liikkeelle. Päävalmentaja Raimo Helminen otti vastuun koko karmeasta tappiosta itselleen ja ilmoitti, että joukkue ei ollut valmiina peliin. Takaraudalla ei ole ihan tarkkaa kokemusta noin vaativan prosessin valmistautumisesta, mutta ymmärrys ei ihan tähän kommenttiin riitä: Kisat on päätetty alkavaksi 26.12. jo noin 2 vuotta sitten Suomen maajoukkue on leireillyt noin 5 kertaa syksynkin aikana, ja nyt viimeksi ennen joulua 15 päivän ajan yhteen soittoon.

Miten niin ei olla valmiita peliin ?
Raimo – toivottavasti kirjoitat seuraavien pelien alkamisajat hieman tarkemmin siihen allakkaasi. Kyllä maajoukkueen pitäisi olla valmiina peliin. Vaikka lukemalla takaraudan kolumnia selviäisit ensimmäisestä pelistä paremmin. Kanukit tulee kotikisoissaan päälle ihan 100 varmasti – sen ei nyt pitänyt olla mikään yllätys.

Kanadan kokoonpano on väkivahva
No niin. Kanada marssittaa kentälle puolustuksen, jossa kukaan ei ole alle 180 cm. Vähän matematiikkaa tähän alkuun niille, joilla se on ruosteessa. 6 jalkaa tarkoittaa noin 183 senttiä, ja tuuma on aina 2,54 senttiä päälle. Ja painoindeksi menee sillä tapaa, että 2,2 lbs (paunaa) vastaa aina 1 kg. Suomen puolustus on takaraudan hämmästykseksi ihan yhtä iso – hyvä näin. Paitsi Ilveksen Mäkisen Konsta.

Hyökkäyksessä eroja syntyy koon puolesta selvemmin. Kanada rouhii hyökkäysvoimalla jossa keskpituus huitelee yli 185 senttiä ja voimaahan näillä on kuin pienessä kylässä kaikilla. Ja sitten ne lyhyemmät kuten vaikka Devante Smith – Pelly ovat muuten vaan hirveitä härkiä. Suomen Armiakin on isohko, mutta luistellakin täytyy, vaikka olisi kuinka kookas muuten. Nyt Joel teki selänoikaisun MM-kisoissa ainakin oman ennätyksensä.

Ja kuten oli jo etukäteen kaikille kerrottu – paitsi ehkä maajoukkueelle – Kanada lähti taklaamaan alusta asti. ”Meidän peli” peli meni sekaisin ja tilalle tuli ns. Kanadan peruspeli. Taklauksia, kiekonriistoja ja miehiä maalille kaikissa tilanteissa kaikista suunnista. ”Meidän pelille” olisi ehkä hyvä olla joku vaihtoehto tiukkojen paikkojen varalle.

Puolustuspelaamisen aakkoset
Kanada syötti Suomen puolustukselle ihan peruskamaa. Kiekko hyökkäysalueelle, tai päätyyn. Sieltä taklaamalla kiekko haltuun ja sitten kaikkien yllätykseksi – kiekko maalille. Siellä, kun se aikansa pomppii - lyödään karat verkkoon. Aika yksinkertaista. Miten tähän voidaan reagoida. Ainakin nyt vaikka niin, että otetaan kiekko aina jossain vaiheessa itselle, ja syötetään kaverille. Tai pidetään se hyökkäyspäässä. Pakkien ja senttereitten puolustus-pelaaminen jäi takaraudalle kyllä ihan mysteeriksi. Siis nämä liigassakin debytoineet isokokoiset suomalaiset ohitettiin ihan heittämällä kaikissa tilanteissa. Maalinedus-pelaamisessa takarauta on kuullut tämä terminologian, että pelataan vastustajan maila pois. Mutta jos kanadalainen seisoo maalivahdin näkökentässä, niin odotellaanko siinä nyt vain sitä kutia tulevaksi. Ja sitten se yksi pakki, joka tämän odottelun lisäksi seisoi itse suoraan maskimiehenä, että kanukkihyökkääjän ei tarvinnut edes tehdä sitä. Kysymysmerkkejä on ilmassa.

”Viimein tulee hännänhuippu – pikku Raimo – liukas luikku”
Jos on Raimolle siunattu sentteripelaamisen kannalta ehkä suurimmat henkiset lahjat Suomessa, niin mediaosaamista vastaavasti ei ole tullut ihan niin paljon. Raimo on kyllä päässyt siinä mielessä kadehdittavaan asemaan, että hänen tekemisiään ei kukaan – missään vaiheessa – ole uskaltanut arvostella. Raimo kun ei oikeasti ole ollut vastuussa mistään. Trendit ovat sellaisia, että ne yleensä jatkuvat. Niin nytkin. Raimon takia ei Ilves ole viimeisenä vaan toiseksi viimeisenä. Raimon takia Kummolan ei tarvitse selitellä mitään valmentajan valinnoista tai pelaajavalinnoista. Kaikki Raimon valinnat on best. Raimo sanoi, että peli on pelaajien peli. Valmennus on sivuseikka. Sellainen isät – pojat retkeilymeininki. Mahtaa Scotty Bowman kääntyä haudassaan.

Raimo pudotti kuitenkin uutispommin. Raimo on kiinnostunut ulkomaisesta valmentajapestistä. JA SAMAAN – hengenvetoon Raimo totesi, että JOS häntä alkaa tämä valmennushomma ihan vimpan päälle kiinnostamaan ???, niin sitten hän voisi mennä vaikka ulkomaille valmentamaan. Onko ulkomailla Tampereen Ilvestä ?

Takarauta on nyt ihan pihalla!
Suomenkieliset selkeät lauseet tarkoitavat että:

1. U20 joukkuetta valmentaa henkilö, joka ei ole niin ”vimpan päälle” kiinnostunut valmentamisesta

2. U20 joukkuetta valmentaa henkilö, joka uskoo, että jääkiekko on pelaajien peli, jossa valmentajat ovat sellaisia teatterin kuiskaajia.

3. U20 joukkuetta valmentaa henkilö, jonka mukaan tämän joukkueen menestys ei mitenkään vaikuta hänen Suomessa valmentamiseensa – Mikähän seura palkkaa tällaisen valmentajan ? (no lue nyt tää , että Ilves)

Takarauta haluaisi nähdä Raimon työhakemuksen ulkomaille.
Suomalainen, tarkemmin sanottuna Ilveksen lähes päävalmentaja hakee valmentajan pestiä ulkomailla. Kielitaito on auttava englanti ja vähän ehkä Ruotsiksi (ainakin verottajan tarvitseman minimi määrän) Motivaatio on vähän niin ja näin, mutta eiköhän tämä tästä rupea kiinnostamaan. Mediataidot, varsinkin muuten kuin Tampereen kielellä, ovat puutteelliset.
Ja lopuksi uskon, että jääkiekko on pelaajien peli, että pelatkaa pojat!

Onneksi on kumminkin jenkit.
Takarauta vaipui jo niin syvälle negativismiin, että unohti jenkkien olemassaolon. Rexall Placeen saapuneet kanukit kannattivatkin piskuista Suomea jenkkejä vastaan. Jenkit olivat kanssa lukeneet päivän sanomalehtiä, ja todenneet, että Tanska löylytyksen jälkeen he löylyttyvät Suomen noin 100 – 0. Pelaajat ajattelivat, että  kuka johtaa pistepörssiä Suomi myllytyksen jälkeen. Sihen väliin iski sitten Suomi – kuin Talvisodassa vuonna 1939, vähän alakynnestä lähtien.

Jenkkien maajoukkue leireilee Ann Arborissa Michiganissa vuodesta toiseen. Huiput kerätään huippuvalmennukseen. Jenkit ovat myllänneet U18 kisoissa mielin määrin ja viimeksi U20 mestaruuteen asti – Kanadan mieliharmiksi. Suomi on suupala. Jenkit pyörittää peliä mielin määrin Suomen maalin suulla, mutta Ilveksen Aittokallio kestää paineen loistavasti. Salomäki niittaa kulmamyllystä yläpönttöön. Sitten iskee Armia. Surffailtuaan 4,5 erää ympäri kenttää – Joel – ottaa Granlund juniorin syötön haltuun – suojaa kiekkoa ja mitä. Kiekko liukuu suoraan USAn maaliin, kun Joelin kosketus kiekkoon häviää. Suomi kiekon kultamuna – Granlund senior – niittaa vielä kahden luistimen ja tolpan kautta niitin USAN maaliin. Ja vielä kerran Joel. Syöttö haltuun ja tökkö molarin alta 4-1. Takarauta jää seuraamaan, että saako Team USAn päävalmentaja potkut siihen paikkaan. Niin täydellisen onnetonta on jenkkien pelaaminen.

Joulu tulee vain kerran vuodessa. Sen soisi Raimonkin uskovan. Paketit on nyt näissä kisoissa jaettu. Suomi on geimeissä mukana. U20 miähille takarauta antaa neuvon, että lapa jäähän myös omassa päässä. Kisoissa on vielä kaikki auki. Seuraillaan.

***********************************************************************

Ruosteinen Takarauta pohtii syntyja syviä – katsotaanpa  vaiettua totuutta silmiin.

Suomi ja suomalaiset ovat tehneet vaikenemisesta ja asioiden hyssyttelystä taiteen ja oikean erillisen taiteenlajin.  Kaikki on hyvin, kun asiasta ei puhuta, eikä ongelmaa vahingossakaan oteta esiin. Suomessa ovat syntyneet vaikemisen kansallistaiteenmuodot, esim. Suomettumiseksi  kutsuttu ilmiö, joka tarkoitti, että xxx valtion asioista ei sitten puhuta. Ainakaan julkisesti.  Vaietaan, että  asia menisi ohi. Ollaan hiljaa – kuunnellaan vain. Mitä muut sanoo ja tekee?  Ja lopuksi mietitään, että mitähä ne ajattelee meistä suomalaisista. No – mitäköhän ne ajattelee ?

Vaikeneminen tarkoittaa samalla asioiden lakaisemista maton alle. Ongelmaa ei siis ole olemassa. Jääkiekossa asiat on onneksi toisin – tässä lajissa kaikki kynnelle kykenevät sanovat ääneen sanottavansa – toki vain vierustoverille hallin lehtereillä, mutta sanovat kuitenkin – se on suomalaisen avoimuuden esiaste – lehtereillä puhuminen.  Lauseet aloitettaan kuitenkin normaalin varovasti: ”Enhän minä jääkiekosta mitään tiedä, mutta ihmettelen vaan, että miksi pojat eivät saa peliä auki.” Kertomus jatkuu puoliksi ulkoaopetellulla Jukka Jalosen teeseillä, jotka Petteri Sihvonen on jalostanut kirjalliseen muotoon. Miksi ei pudoteta kiekkoa alas ja lähdetä pakki- pakki levityksellä keskustan kautta liikkeelle. Vai niin  - miksiköhän ei lähdetä. Eihän tämä mitään kritiikkiä ole, mutta ihmettelen vain. Täh ??? Tälle porukalle on turha yrittää selittää mitään syötöstä tai tarjonnasta tai vastaanotosta. Unohdetaan koko juttu.  Onneksi seuratouhu on siis avointa ja kritiikkiä tulee reilusti kaikilta niiltä, jotka vähiten osallistuvat toimintaan. Saakohan pianokoulun rehtori samanlaista tunnekuohua vastaansa – siis jos lapset eivät osaa soittaa.

Mikähän on Suomen jääkiekossa tällä hetkellä tarkemmin vaiettu salaisuus ? Takarauta kulkee hämärillä poluilla ja kuulee paljon kuiskauksia.  Kultahuuman varjossa nuorisomaajoukkueet kyntävät  syvällä. Takarauta tutkii asiaa lisää – hinkataan ruoste pois kultaa kiiltävästä pinnasta.

Suomen U20 maajoukkue sai uuden päävalmentajan helmikuun alussa 2011. Pelejä on pelattu valmentaja valinnan jälkeen 14 kappaletta ja tulos uunista ulos päivän valoon: 5 voittoa, ja 9 tappiota.  Eihän tuo nyt paha ole – ei niin – paitsi, että voitot ovat tulleet jääkiekkomahdeista kuten : Saksa, Sveitsi, Viro. No – on me voitettu sentään Kanada ja Tsekki, että jotain sentään.

Ollaan hävitty pienillä marginaaleilla. Niinpä. Ruotsin U20  nuiji kevyet 7-1 lukemat tauluun. Päävalmentaja on mediavelho: Hän kutsui peliä ”isät pojat höntsyksi”  - Hävittiin joka osa-alueella, joka siis tarkoittaa suomeksi : luistelua, kiekonhallintaa ja syöttämistä.  Ehkä vähän pelitapaa ja taklauspeliäkin. Ei oltu oikein valmiina peliin. Jalat, kädet ja pääkin – taisivat jäädä Finnairin lennolle Helsingistä – Nykkiin .

U20 MM-kisat on ensi vuonna sitten muuten  Albertassa Kanadassa. Suomen alkulohkossa on kevyet vastukset heti kärkeen. Kotijoukkue Canada, Jenkit Ann Arborista  ja Tsekki. Onneksi Tanskasta löytyy joukkue kisoihin, niin Suomella on edes joku realistinen mahdollisuus voittaa yksi peli. Mutta jos ”Graanlundi” pelaa nuo kisat niin sitten meidän mahkut paranee ainakin puolella. Voidaan voittaa tsekkikin. Mikkehän ratkaisi miestenkin kisat.  Sietää muuten toivoa U20 päävalmentajankin, ettei  Jarkko Ruutu telo MG:tä pää edellä laitaan ennen kun kisat jouluna alkaa.

Mitäs vaikenista tässä nyt taas oli ? No se tietenkin, että Kekäläinen ja Nybondas ovat sopineet, että Mikkeä ei oteta fyysisesti pääkaupunkiseudulla – ihan vaan liigan markkinoinnin takia. Miken loukkaantuminen maksaa liigalle noin 400 katsojaa joka ilta, kun HIFK jossain päin Suomea tahkoaa. Se tekee noin 10000 EUR / matsi.  Takarauta jutteli  asian selväksi liigan managementin kanssa.

Itse asiassa piti vaan aprikoida sitä, että  kuinka kauan U20 koutsi jatkaa tehtävässään jälkeen katastrofaalisten kisojen Albertassa joulun tienoilla. Mutta jätetään se Kalen hommaksi. Kale miehen nimittikin niin antaa hänelle tässäkin vastuu.  Nyt muuten soi takaraudan mobiilli –soitto  tuntemattomasta numerosta. Tästä ei hyvää seuraa. Paras on lopettaa tää vaikeneminen tähän. Se on Kultaa !

Muuten jos et ole huomannut – sesonki on taas alkamassa. Lapaa jäähän vaan siellä maalin kulmilla. Siten saa nimen lehteen.