Harjoitusaikoja venyttämällä lisää laatua

Lasten ja nuorten ohjattujen harjoitusvuorojen rajoitettu kesto on lajista riippumatta seuroille haaste. Junnukoutsi kysyi Tapiolan Hongalta (koripallo), Oulun Uimaseuralta ja Tampereen Tapparalta (jääkiekko), mitä heillä harjoitusajoista ajatellaan ja miten ne lasten ja nuorten urheiluun vaikuttavat.

1. Kuinka pitkiä harjoituksia (keskimäärin) seurassanne vedetään lapsille (alle 11 vuotta) ja nuorille (12-15 vuotta)?
2. Miksi juuri tuon pituisia? Mistä kesto määräytyy?
3. Onko harjoitusten kesto mielestäsi hyvä, vai pitäisikö pidentää tai lyhentää?
4. Pidennetäänkö teillä harjoitusaikoja esim. alku- tai
loppuverryttelyjen kautta?


Tommi Pulkkinen, Oulun Uimaseura, päävalmentaja

1. Alle 11-vuotiaat on meillä jaettu viiteen ryhmään, joista yksi ui enemmän tosissaan. Heillä tulee 8,5 tuntia viikossa, muilla 4,5 tuntia. Suurin osa harjoituksista on 60 minuuttia, pari uinnin ja kuivaharjoittelun yhdistelmätreeniä ovat 90 tai 120 minuuttia. 12-15 –vuotiailla on 12 tuntia viikossa ohjattua, kolme kahden tunnin treeniä, yksi 90 ja yksi 80 minuutin. Muilla 9 tuntia, joista muutama kahden tunnin treeni ja muut tunnin.
2. Tunti altaassa on riittävä. Uima-altaan reunalla teemme kuivatreenejä, käymme myös vaikkapa maastossa hiihtämässä.
3. Pituus on OK, mutta harjoituskertoja voisi olla enemmän. Monipuolisuutta voi tuoda pelikentillä ja voimistelun kautta. Omaehtoiseen liikuntaan kannustamme myös.
4. Pidennetään. Allastila on rajoittava tekijä, joten että saisimme sen ajan tehokkaasti käytettyä, treenit alkavat 15 minuuttia ennen allasaikaa.


Niko Nyholm, Tapiolan Honka koripallo, valmennuspäällikkö

1. Alle 11-vuotiailla 60-90 minuuttia ja 12-15 –vuotiailla 120-150 minuuttia.
2. Salipula on niin järkyttävä, että se rajoittaa määriä ja tunteja. Nuorimmilla, jotka meillä ovat 6-vuotiaita, on kokemukseen perustuen 60-70 minuutin harjoituksia.
3. Meidän mielestämme pitäisi puhua viikkotuntimäärästä, olemme siitä huolissamme. Kun koululiikunta ja omaehtoinen liikunta ovat vähäisiä, pitäisi ensisijaisesti puhua terveyden kannalta riittävästä liikunnasta. Paineita tuntimäärien kasvattamiseen on.
4. Kyllä, etenkin 12-15 –vuotiailla. Kahden tunnin salivuoroja ei ole, joten fysiikkaa tehdään alkuun ja loppuun. Se on ainoa mahdollisuus saada riittävästi määrää ja pitää harjoittelu monipuolisena.


Tomi Tervala, Tappara, valmennuspäällikkö B-D -juniorit

1. Alkuverryttely on noin 30 minuuttia E-junioreilla ja nuoremmilla vapaa harjoittelu jäällä ennen tunnin jääharjoitusta. Vanhemmilla ikäryhmillä 30-60 oheisharjoitus ennen tunnin jääharjoitusta ja noin 20 minuutin loppuverryttely.
2. Jäähalleissa alku- ja loppuverryttelyiden pituus määräytyy aika pitkälti sen mukaan kuinka paljon ennen joukkue saa pukukopin ja kuinka nopeasti se pitää luovuttaa takaisin.
3. Alku- ja loppuverryttelyt ovat suunnilleen kohdallaan vanhemmissa ikäluokissa, mutta nuoremmissa ikäluokissa niitä pitäisi lisätä jotta harjoitteluaikaa saataisiin lisättyä junioripelaajilla. Jääharjoituksen pituus on Tampereella kaikilla ikäluokilla liian lyhyt.
4. Kyllä, näin tehdään sillä muuten pelaajiemme harjoittelumäärä ei riittäisi mihinkään.

2.3.2010 artikkelit:

Pääkirjoitus: Mikä motivoi lapsia urheiluun? Mikä on esikuvien rooli?

Futaajakin fanittaa Federeriä

Kokonaisvaltaisuus palloakin tärkeämpää

Minea Blomqvist: "Hyvä esikuva innostaa muita hyvien harrastusten pariin"

Harjoitusaikoja venyttämällä lisää laatua

Palloliitto rakentaa polkua ryhmäharjoittelusta kohti yksilöä

Liikuntavinkki: Klingan metodi

Lue 2.3 ilmestynyt lehti tästä: http://verkkolehti.nuorisuomi.fi/?lehti=4

Lähde Junnukoutsi