Omatoimista liikuntaa tarvitaan noin 2 h/ päivä. Tutustukaa Janne Marvailan kirjoittamaan artikkeliin Junnukoutsi- verkkolehdessä. Siellä on paljon muutakin hyvää luettavaa !

Janne Marvaila: Määrät kuntoon

Urheilua tavoitteellisesti harjoittelevien nuorten on ymmärrettävä, että harjoittelun on oltava määrällisesti riittävällä tasolla.

Määrä koostuu aina ohjattujen harjoitusten ja omatoimisen harjoittelun kokonaisuudesta. Omatoimisen harjoittelun osuudesta keskustellaan liian vähän.

Tämän ymmärtäminen ei ole tietenkään pelkästään nuorten urheilijoiden omalla vastuulla, vaan kaikkien hänen ympärillään olevien ihmisten yhteinen asia. Mitä pidemmälle nuoren urheilu-ura etenee ja harjoitusvuosia kertyy, sen tärkeämpää roolia omatoiminen harjoittelu näyttelee urakehityksen kannalta. Urheilijanuorukaisen lajin tai lajien luonteesta riippuen painotukset tässä asiassa voivat olla hyvinkin erilaisia.

Mitä omatoiminen harjoittelu on?

Pelkistetysti voisi sanoa, että omatoimisen harjoittelun avulla tehdään pohja tulevalle urheilijan uralle. Se on kaikkea sitä, millä voidaan kehittää niitä ominaisuuksia, joilla tullaan paremmaksi urheilijaksi. Se on kävelyä, juoksua, pyöräilyä, kuntopiirejä, lajiharjoituksia, ”höntsäystä” kavereiden kanssa ja siis ihan kaikkea mahdollista liikkumista mitä tehdään muuten kuin ohjatusti valmentajan valvovan silmän alla.

Olennaista omatoimisessa harjoittelussa on se, että opetellaan harjoittelemaan riittävästi ja välillä tutustutaan oman kehon rajallisuuksiinkin. Kehitetään ja vahvistetaan niitä taitoja, joita valmentajan johdolla seuran harjoituksissa on opeteltu.

Määrä vai laatu?

Ohjatun harjoittelun määrällä voidaan painottaa monia lajin kannalta tärkeitä osa-alueita, mutta taito ja taitavuus ovat niitä osa-alueita, jotka eivät kehity pelkästään ohjattujen harjoitusten kautta. Lajiin käytettävä väline, mikä se sitten ikinä onkaan, on otettava haltuun ja hallintaan henkilökohtaisella tasolla. Siihen ei kavereiden apua ole mahdollista saada.

Taidon oppimiseen tarvitaan yksinkertaisesti riittävä määrä toistettuja suorituksia. Urheilullisten perusominaisuuksien harjoittelussa (peruskestävyys, voima/lihaskunto ja liikkuvuus) omatoimisen harjoittelun määrää saa lisättyä hyvinkin helposti, sillä niiden harjoittaminen ei vaadi erityisosaamista tai lajin vaatimia olosuhteita. Laatu on harjoittelussa myös tärkeää, mutta pelkästään laatuun tuijottamalla ei voi päästä niihin harjoitustuloksiin, joita menestyvä urheilija tarvitsee.

Miksi omatoimista harjoittelua?

Urheiluseurat kykenevät tarjoamaan valmennusta ja harjoituksia paljon vähemmän kuin kehittyminen urheilijana oikeasti vaatii. Syitä tähän on monia mutta monta kertaa taloudelliset resurssit ovat suurin syy. Tutkimuksen mukaan 12–15-vuotiaiden nuorten omatoimista harjoittelua tapahtuu vain keskimäärin kaksi tuntia viikossa. Määrä on kovin vaatimaton.

Tässä on kuitenkin juuri myös se mahdollisuus, missä harjoittelun määrää voidaan kasvattaa helpoimmalla mahdollisella tavalla. Oman kodin ympäristö luo tähän hyvät puitteet. Olosuhteissa vastaan tulee ainoastaan mielikuvituksen puute. Jos on oikea halu menestyä, niin kaikki esteet on voitettavissa.

Aikaa löytyy aina sille mille haluaa!


Janne Marvaila, kehityspäällikkö
Omatoimisen harjoittelun kehittäminen
Nuori Suomi ry

Nuori Suomen Junnukoutsi-verkkolehti kokonaisuudessaan täältä:

Junnukoutsi-verkkolehti