Pauli Jokiniitty 50 v.

Lämpimät onnittelut HC Nokia ry:n hallituksen varajäsenelle sekä D-95 joukkueen varajoukkueenjohtajalle.

Et ole tulossa vanhemmaksi
olet vain kypsymässä!

Alla oleva teksti on Nokian Uutisista pe 5.9.2008 toimittaja Emilia Tykki:

Syntymäpäiväkakku pöytään aamuseitsemältä

Juttuvinkki tulee toimituksen sähköpostiin. Sen on lähettänyt Pauli Jokiniityn nuorempi tytär:

"Meidän isä on kiltti ja kultainen ja laittaa aina perheensä etusijalle. Ja isällä on lauantaina 50-vuotissynttärit."

Puhelimessa, haastattelua sovittaessa, Pauli Jokiniityn vaimon ääni on niin ikään innostunut ja nauru hersyvä: perhe tahtoo yllättää syntymäpäivähaastattelulla isän, joka tekee heidän eteensä niin paljon, mutta pyytää itselleen tuskin mitään.

Keskiviikkoaamuna kello kahdeksan oven avaa vihdoin itse syntymäpäiväsankari. Pauli Jokiniityn kädenpuristus on jämäkkä ja hymy ystävällinen.

Isäntänsä jaloissa pyörii valkea coton-koira Wiljami. Vähän väliä se painaa päänsä vasten miehen jalkaa tai nuolaisee tämän kättä.

Pauli Jokiniityn ympärillä on todellakin monta sellaista, jotka rakastavat häntä ihan valtavan paljon.

Syntymäpäiväkakkua Jokiniittyjen perheessä syödään lauantaiaamuna kello seitsemän. Aamuvarhainen herkutteluhetki on ainoa juhlallisuus, mitä päivänsankari on merkkipäiväkseen suunnitellut.

Koko viikonloppu nimittäin menee Nokian jäähallissa nuorten jääkiekkoturnauksen turnauspäällikkönä. Asia on nimittäin niin, että Pauli Jokiniitty on mies, joka elää lastensa harrastuksissa mukana jokaisen luistintenvedon, kiekonläimäytyksen ja maalin.

– Toimin poikani jääkiekkojoukkueen joukkueenjohtajana. Lisäksi poikani ja nuorempi tyttäreni pelaavat molemmat jalkapalloa.

Koska pelimatkoja ja turnauksia on usein ja vielä kahta eri lajia, ei aikaa paljon muulle jää.

– Se ei haittaa, sillä minun harrastukseni on olla mukana lasten harrastuksissa. Niin kauan minä heitä niihin vien, kun itse tahtovat mennä, Jokiniitty hymyilee.

Kirjahyllyssä komeilee moniosainen kirjasarja ruuanlaitosta. Ohjeiden joukosta löytyy myös Jokiniityn bravuuri, hirvipaisti.

Äidiltä saatu lahja muistuttaa niistä vuosista, kun Pauli Jokiniitty oli 15-vuotias postipoika. Tuolloin hän joka päivä töistä päästyään kiiruhti kotiin laittamaan vanhemmilleen ruuan.

Postipojan hommista Jokiniitty päätyi, ihan puolivahingossa, kuljetusalan erikoiskurssille. Sillä tiellä hän on yhä.

25 vuotta sitten mies aloitti elämänuransa Suomen Kaukokiidossa taloushallinnon tehtävissä. Tämän jälkeen hän yleni talouspäälliköksi ja lopulta vuonna 1999 hallintojohtajaksi.

– Parhaiten hallintojohtajan työtä voi ehkä kuvailla sanomalla, että tässä työssä pitää osata olla myös hieman psykologi, ja aina on ovella jonoa. Esimiehenä olen sellainen, joka mielellään nukkuu yön yli ja syventää ajatuksiaan, ennen kuin tekee tekee tärkeitä päätöksiä, Jokiniitty kuvailee.

Vaimonsa Sarin Pauli Jokiniitty löysi 29 vuotta sitten Hämyslavalta. Nyt heillä on punatiilinen omakotitalo, kolme lasta sekä Wiljami, joka on kuulemma niin isän perään, että kun tämä on kotona, ovat muut perheenjäsenet pikkukoiralle kuin ilmaa vain.

Ja vaikka vasta viisikymppisenä ei vielä eläkepäivistä kannata edes puhua, on Jokiniitty jo ehtinyt haaveilla, miten hän ja Sari, autettuaan lapset maailmalle, vanhenevat yhdessä punatiilisessä talossaan.

– Ja joskus minä vielä ostan sähkökitaran. Nuorena minulla oli monta, mutta myin ne kaikki, mies harmittelee.

Paljon muusta ei Pauli Jokiniitty vaatimattomana miehenä edes haaveile, ei edes syntymäpäivänsä kynnyksellä.

Näiden punatiilisten seinien sisällä hänellä on jo kaikki, mitä mies vain voi toivoa.